Talous

SEURABAROMETRI 2025: Tiedämmekö seurassa vain sen, mitä seuran taloudessa tapahtui - vai myös sen, mitä seuraavaksi on tapahtumassa?

Suomalaisissa urheiluseuroissa taloutta hoidetaan pääosin vastuullisesti. Seurabarometrin mukaan yli 80 prosenttia seuroista arvioi taloutensa vakaaksi ja vastuullisesti hoidetuksi seurakoosta riippumatta. Myös toimintasuunnitelma ja talousarvio ohjaavat toimintaa vahvasti: yli neljä viidestä seurasta kertoo niiden tukevan päätöksentekoa ja toiminnan suunnittelua.

Vaikka mediassa asia usein pyörii, niin talous ei kuitenkaan seurojen itsensä mielestä näyttäydy seurakentän suurimpana ongelmana. Silti tulosten tarkempi tarkastelu osoittaa, että vakaa nykytila ei automaattisesti tarkoita valmiutta tulevaan. Monessa seurassa talouden seuranta perustuu edelleen vahvasti toteutuneisiin lukuihin, vaikka ennakoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti.

Liikuntatieteellisen Seuran tuore Liikunnan talous Suomessa vuonna 2024 -julkaisu näyttää, että urheiluseurat ovat osa huomattavasti suurempaa kokonaisuutta. Liikunnan ja urheilun talouden kokonaisvolyymi Suomessa on useita miljardeja euroja, ja pelkästään urheiluseuroissa tehtävän vapaaehtoistyön arvoksi arvioidaan yli miljardi euroa. Seurat ja niiden talous on siis hyvin merkittävä osa suomalaista hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa.

Seurabarometrin aineistossa yksi kiinnostavimmista havainnoista liittyy seurakokojen eroihin. Talouden vakaudessa erot ovat pieniä, mutta talouden johtamisen rakenteissa ne kasvavat selvästi. Suurissa seuroissa talousohjesäännöt, vastuiden määrittely ja kassavirtaseuranta ovat huomattavasti yleisempiä kuin pienissä seuroissa. Samalla pienissä seuroissa jäsenet ja toimijat tuntevat taloustilanteen usein paremmin kuin suurissa organisaatioissa. Talous on lähempänä ihmisiä, mutta myös riippuvaisempi yksittäisten vapaaehtoisten osaamisesta.

Avoimissa vastauksissa on huolta, mutta myös valveutuneisuutta. Niissä korostuvat kasvavat tilavuokrat, olosuhdekustannukset, sponsorirahoituksen epävarmuus sekä jäsenmaksujen viivästymisestä aiheutuvat kassahaasteet. Toisaalta vastauksissa näkyy myös vastuullisuus: seurat tekevät talouden tasapainottamissuunnitelmia, kehittävät talousohjeistuksiaan ja hakevat aktiivisesti uusia tapoja turvata toimintansa jatkuvuus.

Suomalaiset seurat eivät huhuista huolimatta isossa kuvassa elä talouskriisissä. Päinvastoin talouden vakaus, läpinäkyvyys ja suunnitelmallisuus ovat seuratoiminnan vahvuuksia. Kehityskohteet löytyvät ennakoinnista, rakenteista ja taloustiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa.

Keskeiset kehityskohteet:

• Kassavirtalaskenta osaksi arjen johtamista: Talouden tiedetään olevan kunnossa, mutta tulevien kuukausien näkymää ei seurata systemaattisesti.

• Talousohjesäännöt ja vastuut näkyviksi: Monissa seuroissa talous toimii käytännössä hyvin, mutta toimintatavat ovat dokumentoimatta. Tämä kasvattaa riskiä erityisesti silloin, kun vastuuhenkilöt vaihtuvat.

• Talousosaaminen koko hallitukselle: Talous ei ole vain rahastonhoitajan asia. Hallituksen tulee ymmärtää, mistä tulot syntyvät, miten kulut kehittyvät, mikä vaikuttaa harrastamisen hintaan ja miten taloudesta viestitään jäsenille.

Koulutukset

Liikunnan alueet tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin talouden perushallinnassa, kuin siihen vaikuttavissa asioissa. Esimerkiksi:

Urheiluseuran talouskoulutus (3 h)
Urheilu- ja liikuntaseurojen taloushallinnon koulutuksessa paneudutaan yleisesti talouden hoitamiseen. Koulutus on tarkoitettu kaikille seuran hallituksen jäsenille ja asiasta kiinnostuneille.

Urheiluseuran varainhankinta (3 h)
Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on saada seurajohto pohtimaan varainhankintaa asiakasajattelun näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on, että seuran kiinnostavuus ja arvo nähdään yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien silmin.

Urheiluseuran verotus (3 h)
Raha liikkuu urheiluseurassa. Aina, kun näin tapahtuu, pitää miettiä myös rahan verotuksellisia näkökulmia. Koulutuksessa käydään läpi seuran varainhankinnan verotuksen perusteita ja seuran maksamia kulukorvauksia. Sisältöinä on mm. seura ja verotus, urheilutoiminnan tulot, talkootyö ja kulukorvaukset.